Pörssisähkön hinta perjantaina 30.10.2026 on keskimäärin 18,63 snt/kWh arvonlisäveroineen. Halvin tunti on klo 01–02 hintaan 2,22 snt/kWh, ja kallein tunti on klo 09–10 hintaan 33,72 snt/kWh. Hinnat ovat Nord Poolin day-ahead-huutokaupan vahvistettuja tuloksia Suomen FI-hinta-alueelle, ja perjantain muoto on jyrkkä: yö pysyy lähellä kahta senttiä, aamu nousee nopeasti yli 30 sentin.
ALV 25,5 % mukana
Klo 01–02 perjantaina 30.10.
Klo 09–10 perjantaina 30.10.
Päivän keskihinta klo 07–22 on 24,68 snt/kWh
30.10. hinta lukuina
Perjantain 30.10. viisi halvinta tuntia ovat:
- klo 00–01: 2,22 snt/kWh
- klo 01–02: 2,22 snt/kWh
- klo 02–03: 2,39 snt/kWh
- klo 03–04: 2,51 snt/kWh
- klo 04–05: 2,85 snt/kWh
Edullisin kahden tunnin jakso on klo 00–02 keskihinnalla 2,22 snt/kWh, ja edullisin neljän tunnin jakso on klo 00–04 keskihinnalla 2,34 snt/kWh. Illan keskihinta klo 17–21 on 20,55 snt/kWh, joten ilta on perjantaina 30.10. keskiarvoa kalliimpi, mutta aamun huippu on vielä sitäkin korkeampi. Hintojen vaihteluväli on 31,50 snt/kWh.
Halpa aika on perjantaina 30.10. poikkeuksellisen lyhyt. Klo 05–06 maksaa jo 6,05 snt/kWh, ja klo 06–07 maksaa 18,81 snt/kWh. Sen jälkeen yksikään tunti ei painu alle 18 sentin ennen vuorokauden vaihtumista.
Sähkön tuntihinnat 30.10.
| Tunti | Hinta (snt/kWh, ALV 25,5 %) |
|---|---|
| 00–01 | 2,22 |
| 01–02 | 2,22 |
| 02–03 | 2,39 |
| 03–04 | 2,51 |
| 04–05 | 2,85 |
| 05–06 | 6,05 |
| 06–07 | 18,81 |
| 07–08 | 28,59 |
| 08–09 | 30,81 |
| 09–10 | 33,72 |
| 10–11 | 31,29 |
| 11–12 | 32,64 |
| 12–13 | 29,57 |
| 13–14 | 23,71 |
| 14–15 | 19,77 |
| 15–16 | 18,83 |
| 16–17 | 18,83 |
| 17–18 | 20,92 |
| 18–19 | 18,88 |
| 19–20 | 20,57 |
| 20–21 | 21,82 |
| 21–22 | 20,34 |
| 22–23 | 20,67 |
| 23–00 | 19,18 |
Halvimmat tunnit ja edullisimmat jaksot
Halvin yöjakso on klo 00–04, jolloin jokainen tunti maksaa enintään 2,51 snt/kWh. Käytännössä koko neljän tunnin ikkuna on perjantaina 30.10. yhtä edullinen, eikä yksittäisen tunnin valinnalla ole suurta merkitystä.
Neljän tunnin jakso klo 00–04 sopii parhaiten pitkälle lataukselle tai varaajan lämmitykselle, koska se pitää hinnan keskimäärin 2,34 sentissä koko jakson ajan. Klo 04–05 maksaa vielä 2,85 snt/kWh, joten jaksoa voi venyttää yhdellä tunnilla ilman suurta lisäkustannusta.
Kalleimmat tunnit ja hintahuippu
Kallein jakso on aamu klo 07–12, jonka jokainen tunti maksaa vähintään 28,59 snt/kWh. Huippu osuu klo 09–10 hintaan 33,72 snt/kWh, ja myös klo 11–12 maksaa 32,64 snt/kWh.
Perjantaina 30.10. kallis aika ei rajoitu yhteen huipputuntiin. Klo 06 jälkeen hinta pysyy koko vuorokauden yli 18 sentissä, joten päivällä ei ole toista halpaa ikkunaa, johon kulutusta voisi siirtää.
Torstai 29.10. vs. perjantai 30.10.
Torstaina 29.10. keskihinta oli 2,16 snt/kWh, halvin tunti klo 04–05 hintaan 0,96 snt/kWh ja kallein klo 19–20 hintaan 3,20 snt/kWh. Perjantaina 30.10. keskihinta on 16,47 snt/kWh korkeampi, kun vertailu tehdään vuorokausikeskiarvojen välillä.
Suhteessa torstaihin perjantain keskiarvo on noin 8,6 kertaa torstain keskiarvo. Muutos näkyy eniten päivällä: torstain päivä pysyi lähellä kolmea senttiä, perjantain päivä nousee yli 24 sentin keskiarvoon klo 07–22.
Vertailu kannattaa tehdä vuorokausikeskiarvojen välillä, kuten tässä. Yksittäisen huipputunnin vertaaminen toisen päivän keskiarvoon antaisi väärän kuvan muutoksen suuruudesta. Lue torstain luvut torstain 29.10. hintakatsauksesta ja seuraa pidemmän ajan tasoa keskihintaseurannasta.
Eurooppa kiristyi 29.10. ja Fingrid raportoi kasvavasta kulutuksesta
Kaakkois-Euroopan day-ahead-hinnat nousivat jyrkästi 29.10. Serbia Energy -sivuston kokoamien tietojen mukaan Serbian keskihinta oli 330,04 euroa megawattitunnilta ja korkein tunti 500 euroa megawattitunnilta klo 18. Albanian keskihinta oli samana päivänä 366,85 euroa megawattitunnilta. Nämä ovat tukkuhintoja euroina megawattitunnilta, eivät kotitalouksien senttihintoja, joten niitä ei voi verrata suoraan Suomen senttihintoihin.
Euroopan kiristyminen on taustaa, ei perjantain 30.10. Suomen tuntien syy. Suomen tuntihinnat syntyvät day-ahead-huutokaupassa tarjonnan ja kysynnän tasapainosta FI-alueella. Yksittäinen ulkomainen hintapiikki ei määrää yhtä Suomen tuntia, vaikka kireä alueellinen markkina kaventaa tuontimahdollisuuksia.
Fingridin tammi-syyskuun 2026 katsauksen mukaan sähkönkulutus Suomessa kasvoi 5,0 prosenttia ja oli 64,8 terawattituntia, kun vuotta aiemmin luku oli 61,5 terawattituntia. Fingrid teki investointipäätöksen 400 kilovoltin Forest Line 2 -yhteydestä Vaalasta Jämsään. Noin 350 kilometrin yhteyden on määrä valmistua vuonna 2030, ja sen tarkoitus on vahvistaa siirtoa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä.
Samassa katsauksessa Fingrid kertoi nostavansa kantaverkon palvelumaksuja 4 prosenttia 1.1.2027 alkaen. Kyse on kantaverkon palvelumaksuista, ei kotitalouden siirtohinnasta eikä spot-energiasta, joten korotus ei selitä perjantain 30.10. spot-hintoja. Fingrid arvioi talven 2026–2027 sähkön riittävyyden vakaaksi, jos suurilta tuotantolaitosvioilta vältytään ja siirtoyhteydet Ruotsista ja Virosta toimivat normaalisti.
Miksi hinta vaihtelee päivän sisällä
Tuntihinnat syntyvät day-ahead-huutokaupassa, jossa sähkön tarjonta ja kysyntä kohtaavat jokaiselle tunnille erikseen. Yöllä kulutus on pientä, joten hinta painuu alas. Aamulla kulutus nousee, kun lämmitys, työpaikat ja kodit kuormittavat verkkoa samaan aikaan, ja hinta nousee.
Yleinen mekanismi on tuttu: tuulivoiman määrä, lämpötila ja kysyntä, ydinvoiman käytettävyys sekä siirtoyhteydet Ruotsiin ja Viroon muovaavat hintakäyrän muotoa. Tämä on taustaa, ei perjantain 30.10. yksittäisten tuntien syy. Yksittäinen laitos tai yksittäinen säätekijä ei selitä yhtä tuntia, koska huutokaupassa hinnan määrää koko tarjonnan ja kysynnän tasapaino.
Perjantain 30.10. käyrä on poikkeuksellinen siinä, että halpa yö on lyhyt ja kallis päivä pitkä. Yön ja päivän välinen ero on silti suuri, ja juuri se ero tekee ajoittamisesta kannattavaa myös päivänä, jolloin päivällä ei ole halpaa ikkunaa. Yön ja päivän hintaeron logiikka toistuu tässäkin: yö on halpa, koska silloin sähköä kuluu vähän.
Milloin sähköä kannattaa käyttää 30.10.
Ajoita isot kulutukset perjantaina 30.10. klo 00–04 välille. Astianpesukone, pyykinpesu ja lämminvesivaraajan lämmitys mahtuvat tähän jaksoon, ja sähköauton lataus kannattaa käynnistää samassa ikkunassa ajastimella.
Laskuesimerkki on spot-energiaa: 20 kilowattituntia klo 00–04 jakson keskihinnalla 2,34 snt/kWh maksaa 0,47 euroa, kun taas sama määrä klo 09–10 huippuhinnalla 33,72 snt/kWh maksaa 6,74 euroa.
Ero on 6,27 euroa pelkässä spot-energiassa. Kotilataus 11 kilowatin teholla siirtää 20 kilowattituntia noin 1 tunnissa 49 minuutissa, joten lataus mahtuu hyvin neljän tunnin yöjaksoon. Siirto, sähkövero ja myyjän marginaali tulevat näiden lukujen päälle, eivätkä ne muutu kellonajan mukaan samalla tavalla.
Vältä isoja laitteita perjantaina 30.10. klo 07–12, jolloin jokainen tunti maksaa vähintään 28,59 snt/kWh. Tavallinen käyttö, kuten valot ja ruoanlaitto, kuuluu päivään luonnostaan, eikä sitä kannata siirtää yöllä tehtäväksi. Ajoitus kannattaa kohdistaa niihin kulutuksiin, jotka voi siirtää ilman arjen haittaa.
Kulutuksen optimoija näyttää, miten omat kulutustunnit osuvat halvimmille tunneille.
Usein kysyttyä 30.10. sähköstä
Miksi perjantain 30.10. hinta on niin paljon korkeampi kuin torstaina 29.10.?
Vertailu koskee vuorokausikeskiarvoja: perjantain 30.10. keskiarvo on 18,63 snt/kWh ja torstain 29.10. keskiarvo 2,16 snt/kWh. Nousu syntyy koko vuorokauden tasolla, koska päivä nousee yli 24 sentin keskiarvoon klo 07–22. Huutokaupan tulosta ei voi palauttaa yhteen syyhyn.
Milloin perjantaina 30.10. kannattaa ladata sähköautoa?
Paras ikkuna on klo 00–04, jonka keskihinta on 2,34 snt/kWh. Aseta lataus alkamaan ajastimella heti vuorokauden vaihduttua, niin auto ehtii latautua ennen aamua myös 11 kilowatin kotilatauksella. Jos auto tarvitsee vain pienen täydennyksen, yksi yöjakson tunti riittää hyvin.
Mitä spot-hinta ei sisällä?
Spot-hinta on pelkkä sähkön energiahinta. Laskuun lisätään siirtohinta, sähkövero ja myyjän marginaali sekä kuukausimaksu sopimuksesta riippuen. Siksi 2,22 sentin yö ei tarkoita, että sähkö olisi kokonaan ilmaista.
Laskun ja spot-hinnan eron selitys avaa jokaisen osan erikseen.
Miten varttihinta vaikuttaa tuntihintaan?
Lokakuusta 2025 lähtien sähkö hinnoitellaan 15 minuutin jaksoissa. Näytettävä tuntihinta on neljän varttijakson keskiarvo. Arjessa tuntihinnat riittävät ajoittamiseen hyvin, vaikka laskutus voi seurata varttikohtaista kulutusta, jos mittarointi sen mahdollistaa.
Nostaako Fingridin maksukorotus perjantain 30.10. laskua?
Ei suoraan. Fingridin ilmoittama 4 prosentin korotus koskee kantaverkon palvelumaksuja 1.1.2027 alkaen, ei perjantain 30.10. spot-energiaa. Kotitalouden laskuun vaikuttavat erikseen spot-energia, siirtohinta, sähkövero ja myyjän marginaali.
Lähteet ja viitteet
Hintatiedot: Nord Poolin day-ahead-huutokauppa, Suomen FI-hinta-alue, sivuston hintarajapinnan kautta. Hinnat haettu 29.10.2026 klo 14.35.
Euroopan hintavertailu 29.10.: Serbia Energy, Kaakkois-Euroopan day-ahead-hinnat 29.10., joiden mukaan Serbian keskihinta oli 330,04 euroa megawattitunnilta, luettu 29.10.2026, ja Fingrid, tammi-syyskuun 2026 katsaus kulutuksen kasvusta, Forest Line 2 -päätöksestä ja kantaverkon palvelumaksuista, luettu 29.10.2026.
Talven näkymän taustaksi: Helenin talviennusteen käsittely samalta viikolta.
Kuva: oma kaavio sivuston hintadatasta, Nord Pool day-ahead FI-alue, 30.10.2026.
Hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %. Ajanhetket Suomen aikaa (Europe/Helsinki).
Menetelmä: tuntihinnat on laskettu 15 minuutin varttihinnoista keskiarvona. Vuorokauden keskihinta on tuntien keskiarvo.
Päivitetty 29.10.2026 klo 14.35. Kirjoittanut Mikael Laine, menetelmän tarkistanut Toni Simolin.
Tämä on yleistä kuluttajaohjeistusta, ei taloudellista neuvontaa. Sähkön kokonaishinta koostuu energian lisäksi siirtohinnasta, veroista ja myyjän marginaalista. Tarkista sopimusehtosi omalta sähköyhtiöltäsi.
Korjaukset voit lähettää yhteystietosivun kautta. Lue myös toimitusperiaatteemme.