Fingrid ennustaa Suomen sähkönkulutuksen kasvavan nykyisestä alle 90 terawattitunnista 106–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. VTT:n selvityksen mukaan datakeskukset voivat viedä tuolloin 13–23 terawattituntia, eli 12–19 prosenttia koko maan sähköstä. Kotitaloudelle tämä tarkoittaa yhtä asiaa: hintapiikit yleistyvät tyyninä pakkaspäivinä, ja kulutuksen ajoituksen arvo kasvaa.

Fingridin ennuste Suomen sähkönkulutuksesta: noin 85 terawattituntia vuonna 2025, 106–123 terawattituntia vuonna 2030 ja 110–162 terawattituntia vuonna 2035
Fingridin Q3/2026-ennusteen mukaan Suomen sähkönkulutus kasvaa 106–123 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä ja 110–162 terawattituntiin vuoteen 2035 mennessä. Kasvun vetureita ovat datakeskukset, teollisuuden sähköistyminen sekä vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotanto. Lähde: Fingrid, tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät Q3/2026.

Fingridin ennuste lukuina

Fingrid päivitti tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymänsä syyskuun 2026 lopussa. Kulutus nousee ennusteessa noin 85 terawattitunnista vuonna 2025 aina 106–123 terawattituntiin vuonna 2030 ja 110–162 terawattituntiin vuonna 2035. Tuotanto kasvaa samalla noin 80 terawattitunnista 107–118 terawattituntiin vuonna 2030, ja valtaosa lisäyksestä on maalle rakennettavaa tuuli- ja aurinkovoimaa.

Datakeskusten mittakaava erottuu ennusteessa selvästi. Liittymissopimuksen tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen kokonaisteho oli elokuun 2026 puolivälissä lähes 5 gigawattia, eli noin kolme kertaa Olkiluoto 3:n noin 1 600 megawatin teho. Kaikki suunniteltu kapasiteetti ei välttämättä toteudu, mutta jo toteutuva osa muuttaa kysynnän rakennetta pysyvästi.

VTT:n selvitys tarkentaa kuvaa datakeskusten osalta. Sen mukaan kapasiteetti voi kasvaa nykyisestä noin 450 megawatista 2 000–3 400 megawattiin vuoden 2030 loppuun mennessä, ja kulutus silloin 13–23 terawattituntiin. Nykyisin datakeskusten osuus on 2–3 prosenttia koko maan kulutuksesta.

Luvut perustuvat oletukseen, että kaikki rakennusluvan saaneet hankkeet toteutuvat, joten niitä kannattaa lukea ylärajana, ei varmana tuloksena.

Miksi hintapiikit kasvavat datakeskusten myötä

Datakeskus kuluttaa sähköä tasaisesti kellonajasta riippumatta. Se ei väistä kallista tuntia, vaan lisää pohjakysyntää joka tunnilla. Kun pohjakysyntä kasvaa ja tuotannon lisäys tulee säästä riippuvasta tuuli- ja aurinkovoimasta, tyyni pakkaspäivä kiristää markkinaa aiempaa herkemmin.

Hintamekanismi tekee tästä kotitaloudelle tuntuvan. Day-ahead-huutokaupassa kallein tarvittava tuotantomuoto asettaa hinnan kaikille, joten pieni niukkuus voi nostaa hintaa moninkertaiseksi. Juuri näin kävi maanantaina 2.11.2026, jolloin keskihinta nousi 25,81 senttiin.

Silloin taustalla olivat samaan aikaan OL3:n huolto, vähäinen tuuli ja aurinko myös Keski-Euroopassa sekä lämmityskauden kasvattama kulutus.

Samaan suuntaan viittaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston selvitys, jonka mukaan pörssisähkön käyttäjiä on yhä enemmän. Pörssisähkösopimusten osuus nousi vuoden 2021 lopun yhdeksästä prosentista 34 prosenttiin vuoden 2025 loppuun mennessä. Kun yhä useampi kotitalous maksaa tuntihinnan mukaan, piikkien ajoittaminen koskettaa yhä useampaa laskua.

Mitä kotitalous voi tehdä piikkien varalle

Ensimmäinen keino on ajoitus, ja se toimii jo nyt. Siirrä pesukoneet, astianpesukone ja sähköauton lataus halvimmille tunneille, jotka näet keskihintaseurannasta tai kulutuksen optimoijasta. Huomisen 5.11. esimerkki näyttää, miten tasaista halpuus voi olla: keskiarvo on 0,77 snt/kWh ja koko päivä mahtuu 1,05 sentin vaihteluväliin, kuten huomisen hintoja käsittelevässä artikkelissa kerrotaan.

Toinen keino on sopimustyypin harkinta omilla kriteereillä, ilman kiirettä. KKV:n ja Energiaviraston selvityksen mukaan pörssisähkö oli tarkastellulla jaksolla keskimäärin ylivoimaisesti halvin sopimustyyppi. Esimerkiksi 10 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavalle sähkölämmitteiselle pientalolle sähkö maksoi elokuusta 2024 heinäkuuhun 2025 pörssisähkösopimuksella noin 520 euroa, halvimmalla kahden vuoden määräaikaisella sopimuksella yli 920 euroa ja toistaiseksi voimassa olevalla kiinteällä hinnalla 1 080–1 530 euroa.

Selvitys itse varoittaa, ettei jaksolle osunut pitkiä hintapiikkejä, joten luku kuvaa pörssisähkön käyttäjälle eräänlaista ihannetilannetta. Hintariski on kokonaan kuluttajalla, mutta kulutusta ajoittamalla oman hinnan voi painaa jopa pörssin keskihinnan alle. Kiinteä hinta taas ostaa ennustettavuutta, ja sen myyjä joutuu suojaamaan hankintansa, mikä näkyy hinnassa.

Kolmas keino on varautuminen yhteen piikkipäivään kerrallaan, ei koko talveen. Kun ennuste näyttää tyyntä pakkaspäivää, siirrä isommat kuormat pois iltahuipusta ja tarkista tuntihinnat aamulla. Yksi vältetty piikkitunti säästää enemmän kuin viikko pientä näpertelyä halpoina päivinä.

Usein kysyttyä datakeskuksista ja sähkön hinnasta

Nostaako datakeskus suoraan minun sähkölaskuani?

Ei suoraan, vaan markkinan kautta. Datakeskukset lisäävät kysyntää, ja niukkoina tunteina se voi nostaa tukkuhintaa, josta spot-asiakkaan tuntihinta muodostuu. Kiinteähintaisen asiakkaan laskuun vaikutus tulee viiveellä, kun sopimus uusitaan.

Toteutuvatko kaikki suunnitellut datakeskukset?

Eivät välttämättä. VTT:n selvityksen 12–19 prosentin osuus olettaa, että kaikki rakennusluvan saaneet hankkeet toteutuvat vuoteen 2030 mennessä. Fingridin luku liittymissopimuksen tehneistä hankkeista on samalla tavalla suunnitelmien summa, ei toteutunut kulutus.

Riittääkö sähkö talvella 2026–2027?

Fingridin arvion mukaan sähkö riittää myös kylminä ja tuulettomina päivinä, jos kotimainen tuotanto ja siirtoyhteydet Ruotsista ja Virosta toimivat normaalisti. Arvio on ehtoineen muotoiltu, joten yksittäinen laitevika tai siirtorajoitus voi muuttaa tilannetta nopeasti.

Kannattaako vaihtaa pörssisähköön datakeskusten takia?

Siihen ei ole yhtä vastausta. Selvitysten mukaan pörssisähkö on ollut keskimäärin halvin, mutta sen hintariski on kokonaan sinulla, ja piikkipäivät voivat nostaa yksittäisen kuukauden laskua selvästi. Vertaile sopimuksia omalla kulutusprofiilillasi ja päätä, painaako sinulla enemmän keskihinta vai ennustettavuus.

Lähteet ja viitteet

Fingridin tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät Q3/2026 (30.9.2026), referoituna artikkeleissa Salkunrakentaja, datakeskukset ja sähkön hinta ja Rakentaja, datakeskukset kasvattavat sähkönkulutusta, luettu 4.11.2026.

VTT:n datakeskusselvitys (Datakeskusteollisuuden julkistama, lokakuu 2026), referoituna artikkelissa VTT: datakeskukset voivat käyttää 12–19 prosenttia Suomen sähköstä 2030 mennessä, luettu 4.11.2026.

KKV:n ja Energiaviraston vähittäismarkkinaselvitys, referoituna Salkunrakentajan artikkelissa, luettu 4.11.2026. Vertailuluku 2.11.2026: Nord Pool day-ahead, FI-alue, sivuston hintarajapinnan kautta.

Kuva: oma kaavio Fingridin Q3/2026-ennusteen luvuista, luettu 4.11.2026.

Hinnat, joihin artikkelissa viitataan, sisältävät arvonlisäveron 25,5 %, ellei toisin sanota. Terawattitunti on miljardi kilowattituntia.

Päivitetty 4.11.2026 klo 14.35. Kirjoittanut Mikael Laine, menetelmän tarkistanut Toni Simolin.

Tämä on yleistä kuluttajaohjeistusta, ei taloudellista neuvontaa. Sähkön kokonaishinta koostuu energian lisäksi siirtohinnasta, veroista ja myyjän marginaalista. Tarkista sopimusehtosi omalta sähköyhtiöltäsi.

Korjaukset voit lähettää yhteystietosivun kautta. Lue myös toimitusperiaatteemme.