Pörssisähkö on kallista silloin, kun sähkön kysyntä ylittää halvan tuotannon määrän. Hinta syntyy Nord Poolin vuorokausimarkkinalla, jossa kallein tarvittava tuotantoerä määrää hinnan kaikelle sähkölle. Kun tuulee vähän, pakkanen kiristää kulutusta ja siirtoyhteydet ovat täynnä, hinta nousee nopeasti.
Tämän hetken hinnan näet pörssisähkön hinta nyt -sivulta, ja huomisen pörssisähkön hinta kertoo, milloin sähkö on huomenna halvinta.
Kallis päivä, ALV mukana
Klo 17–18, ALV mukana
Klo 23–00, ALV mukana
ALV mukana
Lyhyt vastaus: hinta seuraa kysyntää ja tarjontaa
Pörssisähkö on sähköpörssi Nord Poolin vuorokausimarkkinan hinta Suomen hinta-alueelle. Tuottajat ja ostajat jättävät tarjouksensa jokaiselle vuorokauden varttitunnille, ja hinta asettuu kohtaan, jossa tarjonta ja kysyntä kohtaavat.
Hinnoittelu toimii marginaaliperiaatteella. Halvin tuotanto otetaan käyttöön ensin, ja viimeisen tarvittavan tuotantoerän hinta määrää varttitunnin hinnan kaikelle sähkölle.
Kun halpaa tuotantoa riittää koko kysynnän kattamiseen, hinta painuu alas. Kun kysyntä kasvaa yli halvan tuotannon, mukaan otetaan kalliimpia voimaloita ja hinta nousee.
Tuuli ja sää määräävät halvat tunnit
Tuulivoima on tyypillisesti halpaa tuotantoa, kun tuulee. Tuulisena päivänä tarjontaa on paljon, ja hinta painuu alas myös päivällä.
Tyynenä päivänä tuulivoimaa on vähän, ja sama kysyntä on katettava muulla tuotannolla. Silloin hinta nousee, etenkin jos pakkanen samaan aikaan kasvattaa kulutusta.
Sää vaikuttaa myös toiseen suuntaan. Vuonna 2025 sähkö oli miinushintaista 465 tuntia, kun tuulista tuotantoa oli paljon ja kulutus pientä. Halvat tunnit ovat siis osa samaa markkinaa, eivät poikkeus sen säännöistä.
Kulutus nousee aamulla ja illalla
Suomalainen kulutus seuraa vuorokausirytmiä. Aamulla koteihin, työpaikoille ja teollisuuteen tarvitaan sähköä samaan aikaan, ja illalla kulutus nousee uudelleen, kun ihmiset palaavat kotiin.
Vuoden 2025 keskiarvoissa tämä näkyy selvästi: aamun kello 08–10 maksoi keskimäärin 7,92 snt/kWh ja illan kello 18–21 7,61 snt/kWh, kun yön kello 00–06 maksoi 2,50 snt/kWh. Aamu- ja iltatunnit olivat siis noin kolminkertaisia yöhön verrattuna (hinnat arvonlisäveroineen).
Talvella vaikutus voimistuu. Pakkasella lämmitys nostaa kulutusta, ja vuoden suurin kulutus mitattiin 8.1.2026 kello 17.00–17.15, jolloin kulutus oli 15 553 megawattia Fingridin mukaan.
Viikonloppu on tyypillisesti halvempi, koska teollisuus ja toimistot kuluttavat vähemmän. Vuosina 2023–2025 viikonlopun sähkö maksoi keskimäärin 43 prosenttia vähemmän kuin arjen sähkö.
Tuotannon saatavuus kapenee huoltojen aikana
Ydinvoima ja vesivoima tuottavat tyypillisesti tasaisesti ja edullisesti. Kun suuri voimala on huollossa, markkina menettää ison palan tasaista tuotantoa kerralla.
Silloin halvan tuotannon raja tulee vastaan aikaisemmin, ja kalliimpia tuotantomuotoja tarvitaan jo tavallisena arkipäivänä. Huolto ei itsessään määrää yksittäisen tunnin hintaa, mutta se ohentaa tarjonnan puskuria, josta markkina ammentaa.
Sama koskee vesivoimaa. Kuivana kautena vesivarannot ovat tyypillisesti pienet, ja vesivoimaa on säästeltävä, mikä nostaa hintaa etenkin talvella.
Siirtoyhteydet tuovat sähköä naapurimaista
Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa, ja sähkö virtaa rajojen yli sinne, missä hinta on korkeampi. Kun naapurimaissa on halpaa sähköä, tuonti painaa Suomenkin hintaa alas.
Aurora Line -rajajohto otettiin käyttöön marraskuussa 2025, ja sen myötä tuontikapasiteetti Pohjois-Ruotsista Suomeen kasvoi 1 200 megawatista 1 900 megawattiin.
Siirtoyhteydet eivät kuitenkaan aina riitä. Kun linjat ovat täynnä tai naapurimaissakin on kallista, Suomen hinta irtoaa omille lukemilleen.
Esimerkki: näin kallis päivä rakentuu
Maanantai 2.11.2026 näyttää, miltä kallis päivä käytännössä näyttää. Päivän keskihinta oli 25,81 snt/kWh arvonlisäveroineen, kun vuoden 2025 keskihinta oli 5,08 snt/kWh arvonlisäveroineen. Yksi päivä maksoi siis noin viisinkertaisesti koko vuoden keskiarvoon verrattuna.
Yö oli halpa: kello 00–01 maksoi 3,08 snt/kWh arvonlisäveroineen. Aamulla hinta nousi kysynnän mukana, ja kello 08–09 se oli jo 42,03 snt/kWh arvonlisäveroineen.
Päivä pysyi kalliina iltapäivään asti, ja kallein tunti oli kello 17–18 hintaan 50,76 snt/kWh arvonlisäveroineen. Illalla hinta laski, ja halvin tunti oli kello 23–00 hintaan 2,89 snt/kWh arvonlisäveroineen.
Ero tuntien välillä on rahaa. Jos siirrät 10 kilowattituntia kello 17–18 ajalta kello 23–00 ajalle, säästät pelkässä energian hinnassa (50,76 − 2,89) × 10 = 478,7 senttiä eli noin 4,79 euroa. Siirto, myyjän marginaali ja sähkövero tulevat päälle, ja ne maksetaan kulutetuista kilowattitunneista riippumatta hinnasta.
Kymmenen kilowattituntia siirtyy esimerkiksi, kun lämminvesivaraajan ajastin siirtää lämmityksen kalliilta tunnilta halvemmalle.
Tarkistuslista: näin luet huomisen hinnan
Kallista päivää ei tarvitse arvailla. Huomisen hinnat julkaistaan iltapäivällä, ja tästä listasta tarkistat olennaisen minuutissa.
- Katso huomisen keskihinta huomisen pörssisähkön hinta -sivulta.
- Etsi päivän halvin 2–4 tunnin jakso ja ajoita pesukoneet ja astianpesukone siihen.
- Merkitse kallein tunti ja vältä silloin suurta kulutusta.
- Vertaile halvinta ja kalleinta tuntia: jos ero on pieni, ajoittamisesta hyötyy vähän.
- Käytä kulutuksen optimoijaa halpojen jaksojen löytämiseen.
Usein kysyttyä
Miksi sähkö on kallista juuri tänä iltana?
Koska illalla kulutus on suurimmillaan ja halpa tuotanto ei riitä kattamaan sitä. Katso huomisen hinnat etukäteen: jos ilta on kallis, siirrä pesut yöhön.
Onko pörssisähkö aina kallista talvella?
Ei ole. Talvella keskihinta on tyypillisesti korkeampi kuin kesällä, mutta tuulinen ja lauha talvipäivä voi olla halpa. Vuoden 2025 talvikuukausien keskihinta oli 5,68 snt/kWh arvonlisäveroineen, kun kesäkuukausien keskiarvo oli 4,12 snt/kWh arvonlisäveroineen.
Miksi hinta voi olla nolla tai jopa negatiivinen?
Kun tuulivoimaa on paljon ja kulutus pientä, tarjonta ylittää kysynnän ja hinta painuu nollaan tai alle. Vuonna 2025 tällaisia tunteja oli 465. Silloin energian hinta on nolla tai negatiivinen, mutta siirto, vero ja marginaali maksetaan silti.
Voiko kallista päivää ennustaa etukäteen?
Huomisen hinnat julkaistaan kello 13–14 Suomen aikaa, joten seuraavan päivän kalleimmat tunnit näkee jo edellisenä iltapäivänä. Pidemmälle katsovat ennusteet, kuten futuurit, kertovat vain markkinan arvion, eivät varmaa hintaa.
Kannattaako pörssisähkö vaihtaa kiinteään hintaan?
Se riippuu siitä, kuinka paljon voit ajoittaa kulutustasi ja kuinka paljon hintavaihtelu sinua haittaa. Pörssisähkö palkitsee ajoittamisesta, kiinteä hinta taas poistaa hintavaihtelun. Vertaile sopimustyyppejä oman kulutuksesi perusteella.
Lähteet ja viitteet
Hintatiedot: Nord Pool day-ahead, Suomen hinta-alue, sivuston oman hintataulukon kautta. Esimerkkipäivän 2.11.2026 tuntihinnat ovat sivustolla julkaistusta hintataulukosta, ja päivän keskihinta 25,81 snt/kWh arvonlisäveroineen täsmää taulukon lukujen keskiarvoon.
Kulutushuippu 15 553 MW 8.1.2026: Fingrid. Siirtoyhteydet: Aurora Line marraskuussa 2025, tuontikapasiteetti Pohjois-Ruotsista 1 200 megawatista 1 900 megawattiin. Vuosikeskiarvot ja ikkunakohtaiset keskiarvot perustuvat Nord Poolin Suomen hinta-alueen hintadataan.
Kaikki hinnat sisältävät arvonlisäveron 25,5 %, ellei toisin mainita.
Päivitetty 6.11.2026. Kirjoittanut Mikael Laine, menetelmän tarkistanut Toni Simolin.
Yleinen kuluttajaohje, ei taloudellista neuvontaa. Tarkista sopimusehtosi omalta sähköyhtiöltäsi.
Korjaukset voit lähettää yhteystietosivun kautta. Lue myös toimitusperiaatteemme.
